Vielä jatkuu kiertely talon ympärillä, olisi jo kyllä kiva lopetella

 Ulkotyöt ovat edistyneet hienosti, maalipurkit toisensa perään ovat kuluneet, maalinkaapimien  terät ovat tylsistyneet, huonokuntoiset verhoilulaudat ovat vaihtuneet uusiin jne. Telineillä ollaan pysytty ja haavereilta ollaan ainakin toistaiseksi vältytty🙏-mutta vielä on tehtävää. Suomessa kun on nämä vaihtuvat vuodenajat ja kalenteri on  kallistumassa syksyyn, pitää vaan jaksaa. Kaikki remonttia joskus tehneet tietävät, että aikataulutukset tuppaavat yleensä ylittymään kuin alittumaan. Parvekkeen yläpäädyn maalaus ja autotallin ulkoverhous maalauksineen on vielä tehtävä ennen syyssateita ja kylmyyttä. Haaveena olisi myös saada sisäänkäynnin katos  tulevan ulko-oven suojaksi. Ikkunista ja nurkista  puuttuu myös vielä verhoilulautoja. Pidetään peukkuja inhimillisten ilmojen suhteen👍meille kaikille vielä ulkona ahertaville! Kummasti tulee jo haaveiltua sisätöihin pääsemisestä......

Vanhat laudat matkasivat kaatopaikalle lukuunottamatta muutamaa puulistaa ja lautaa. Pari lautaa sai vielä toimia sahausmallina uusille.

Ja taas koolausta ja tuulensuojalevyä lämmikkeeksi,

ja kaunista,  uutta lautaa päälle.

Eipä taida puutavaraliike Liedon Hakulan Puu tietää, että teemme heille ulkomainontaa😉 Näinä päivinä oli käsittämättömän kuuma ja tukala ilma, näillä heidän  pakkausmuoveilla saimme vähän varjoa työskentelyalueellemme. Maalipintakin sai rauhassa kuivua, tuulenvireessä, mutta ei suoranaisessa 🌞 paisteessa. Tämä puutavarakauppa on ollut meidän luottotavaratoimittajamme jo vuosien ajan.  Aika monet vanhojen talojen kunnostajat ovat varmasti samaa mieltä. Puutavaraa löytyy  ulos ja sisälle, peruspuusta vaikka hienoihin sisäpuulistoihin.

Tämän sivun kolmas ikkuna asennettiin paikoilleen tässä kohtaa. Nuorimmainen teki pienen keikkapäivän luonamme ja tämän ikkunan nosto ja asennus kävi nopeasti, melkeinpä huomaamattomasti. Tämä ikkuna avaa näkymät tulevasta yläkerran kylpyhuoneesta ulos. Tätä kautta voi antaumuksella ihailla uutta kaunista harmaata autotallin kattoa ja vähän naapurin korkeita sembramäntyjäkin.

Amos jättää tähän mukavan kesämuiston. Käytiin joka päivä kesken työpäivän järvessä viilennyksellä. Kiire katosi ja aika pysähtyi, -jopa niin, että paikalliset sorsatkin uivat pojun vierestä, kun osattiin olla paikoillaan, kummatkin🐶👷. 

Laitan myös tähän oman yhden kesälomamuistoni. Tori.fi:stä bongasin tämän hurmaavan humoristisen ilmoituksen, perheen 🐶 oli aloittanut niin hauskasti tuolin entisöinnin, että minä päätin jatkaa siitä. Jostain syystä nämä puiset rokokootuolit puhuttelevat minua😁tiedän kyllä niihin liittyvän huikean työmäärän, mutta silti ryhdyn kunnostamaan niitä. Purin taas tämän pihalla pohjiaan myöden. Ihanasti sisältä löytyi pari lasten? lemmikkien? leluakin. Nyt olen siinä vaiheessa, että tuolista on poistettu kaikki,  verhoiluniititkin puusta, joita oli varmaan tuhansia. Itse näen, että tällaiset puuhat tekevät kuitenkin hyvää. Tällöin ihminen keskittyy käsiinsä ja seuraa omaa tekemistään ajatusten pysyessä ihan omina hetken.  Niittien poistossakin voi muuten helpolla tehdä käsivarsilleen ja sormilleen varsin pahaa, jos ei keskity. Niitit ovat  kuivassa puussa yllättävän kovin kiinni ja ote työkalusta  pitää olla koko ajan hallittu.

Seuraavaksi  hion vähän omia kaiverrusjälkiäni, sekä myös koirulin  pureksimia kohtia. Pyyhin soodavedellä ja alan rakentaa tuolia vaihe vaiheelta  istuttavaan  kuntoon. Parin päivän päästä tämä ranskalaiskaunotar pääsee ulkoa sisätiloihin. "Puhtaat paperit" sai, -ei öttiäisiä missään koloissa 🐜👍, vaikka olikin löydöistäni rajuimmasta päästä.

Eli ulkona jatketaan töitä, viimeistelyjen merkeissä ☔🌂☔😉huolimatta.